YHTEYSTIEDOT

Markkinapäällikkö

Jaakko Rahko

jaakko.rahko@pohjansato.fi

p.040 0388279

Markkinasihteeri Pertti Juola

- toripaikkojen myynti

juolap@gmail.com

p.050 4619245

Lc-presidentti

Markku Rahko

presidentti@lionstyrnava.fi

p.040 5157955

© Lions Club Tyrnävä r.y / Perunamarkkinat 

Talkoolaiset

Jukka Väyrynen

jukkavayrynen@outlook.com

p.040 0516969

Turvallisuuspäällikkö

Jarmo Kurunsaari

jkurunsa@its.jnj.com

p.0400 384421

Rahastonhoitaja

Sakari Pernu

rahastonhoitaja@lionstyrnava.fi

p.040 5040732

Perunan tarina

30.06.2017

Peruna on otettu viljelykäyttöön noin 7 000 vuotta sitten Etelä-Amerikassa, Andien vuoristossa 3 000- 4 000 metrin korkeudessa. Euroopassa peruna on tunnettu vasta 500 vuotta. Espanjalaiset valloittajat toivat 1500-luvulla perunan Eurooppaan. Todennäköisesti Andeilta Espanjaan palanneet merimiehet käyttivät sitä samoin kuin maissia ravintonaan merimatkan aikana. Nykyisin pidetään todistettuna, että Kanarian saarilla perunaa viljeltiin kaupallisesti viimeistään vuonna 1567, jolloin se mainittiin erään sieltä Antwerpeniin lähteneen laivan rahtikirjassa, ja Espanjan mantereellakin sitä on viljelty jo vuonna 1570. 

 

Vielä tämän jälkeen pitkät ajat vain harvat ihmiset Euroopassa viljelivät tai söivät perunaa, jonka viljelys kohtasi varsin voimakasta vastustustakin. Varsinkin kirkollisissa piireissä levitettiin huhua, että kasvi olisi myrkyllinen tai muuten vahingollinen sielulle. Väitteissä kasvin myrkyllisyydestä oli perääkin, sillä sen vihreät osat, myös vihertynyt mukula, sisältävät myrkyllistä solaniinia.

 

Kasvitieteilijät kuitenkin kasvattivat perunaa puutarhakasvina jo 1600-luvun alussa, mutta suurimmassa osassa Eurooppaa sitä alettiin vasta 1700-luvulla yleisesti viljellä peltomittakaavassa. Monessa maassa asiaan vaikuttivat sodat ja myös hallitsijoiden päätökset. Suuri merkitys oli Preussin kuningas Fredrik II Suuren vuonna 1744 antamalla määräyksellä, jonka mukaan virkamiesten oli jaettava ilmaisia siemenperunoita ja viljelyohjeita kaikkialla valtakunnassa 

Ruotsiin peruna saapui 1655, jolloin lääkäri ja luonnontieteilijä Olof Rudbeck istutti perunaa Uppsalan kasvitieteelliseen puutarhaan. Hän tosin suositteli sitä sen kukkien vuoksi lähinnä koristekasviksi.

 

Suomessa perunoita on nähty ainakin 1720-luvun lopulta jolloin niitä tuli Inkooseen Fagervikin kartanoon saksalaisten peltiseppien mukana. Perunanviljelyä edisti erityisesti Asikkalan seurakunnan kappalainen Axel Laurell, joka kehui perunoita jokaisen saarnansa yhteydessä. Hän julkaisi myös opaskirjan perunan viljelystä vuonna 1773. Peruna vei pian nauriin aseman suomalaisten tärkeimpänä viljelys- ja ruokajuureksena. Naurista on viljelty Suomessa jo esihistoriallisena aikana. Nykyisin peruna mielletään suomalaisten perinteiseksi perusravinnoksi.

 

Lähde: Wikipedia

 

 

Atlas des plantes de France, 1891, Autor A. Masclef

 

Peruna kasvina

Peruna on käännetty suomeksi sanasta päron (päärynä). Lajikkeesta riippuen sen kukat voivat olla valkoisia, punertavia tai sinertäviä. Nykyiset perunalajikkeet kukkivat harvoin. Kukista kehittyy syksyllä vihreitä marjoja, jotka ovat myrkyllisiä eivätkä kelpaa syötäviksi. Sen sijaan perunan sukulaisen, myös Koisokasvit-heimoon (Solanaceae) kuuluvan tomaatin, marjat ovat herkullista syötävää.

 

Perunan mukula

Ravinnoksi käytettävät perunat ovat kasvin maanalaisien varsien mukuloita, jonne kasvi siirtää vararavintoa, tärkkelystä, kesän aikana. Eri lajikkeiden mukulan muoto, väri ja koko vaihtelevat ja ne soveltuvat eri käyttötarkoituksiin. Mukulan pinnassa olevia lovia kutsutaan perunan silmiksi. Niihin kasvavat perunan idut.

 

Mukulasta uusia perunoita

Perunaa lisätään istuttamalla mukuloita maahan. Mukulasta kasvaa perunakasvi, jonka perimä on täysin sama kuin emoperunan eli kaikki saman lajikkeen mukulat ovat käytännössä yhtä kasvia. Perunat voivat lisääntyä myös marjoissa kypsyvistä siemenistä, mutta näin kasvavien uusien mukuloiden perimä ei ole enää sama, eikä yhtenäinen.


Kaupallisen perunan viljelyalueet

 

Kesän ensimmäiset uudet perunat ovat varhaisperunoita. Niitä tuotetaan pääasiassa Ahvenamaan saaristossa ja eteläisellä rannikkoseudulla. Kaupoissa ja ravintoloissa saatavaa ruokaperunaa viljellään eniten rannikkoseudulla. Länsi-Suomi on sekä tärkkelys-että ruokaperunateollisuuden päätuotantoalue.

 

Pohjois-Pohjanmaalla niin sanotulla High Grade-alueella (Tyrnävän ja Limingan  kunnat) tuotetaan korkealaatuista siemenperunaa. Pohjoisen sijainnin ansiosta tällä alueella on vähemmän perunan taudinaiheuttajia kuin eteläisemmässä Suomessa, joten siellä pystytään tuottamaan tervettä siemenperunaa sekä korkealaatuista ruokaperunaa.

 

 

 

 

Share on Facebook
Please reload